Paljon on vettä virrannut kotijärvessä sitten viime kirjoitukseni. Elämäni on myös muuttunut hivenen toisenlaiseksi:

Isän kuoleman jälkeen on ollut kaksi taloutta mitä pyörittää. Äiti on tarvinnut paljon apua ja mielellään autamme, mutta tekemisen taakkaa olisi vaikka jakaakin - muut sisarukset eivät ole korvaansa lotkauttaneet. 

Kesä tuo omat kiireensä maaseudun arkeen. Tulevaan talveen on valmistauduttava (lämmityspuun hankinta ensimmäisenä). 

Tekemisen murheet eivät ole ollee ainoat: huhtikuun alun työttömyys jatkuu eikä ensimmäistäkään päivärahaa ole vielä tilille virrannut. Tilin saldo näyttää 170 ja iso pino laskuja pöydällä. Maanantaina menen leikkaukseen ja vähintään kuukauden sairasloma tulossa..

Onko siis ihmekään että verenpaine (lääkityksestä huolimatta) näyttää 180/90..