Tänään huomasin puhuvani ja ajattelevani työssä käymisestäni jotenkin nurinkurisesti: käyn työssäni kaupungissa/taajamassa ja menen kotiin maalle. Lomailen joskus kaupungissa. 

Miksei asuntopulasta/kalliista asuntokustannuksista kärsivät ihmiset muuttaisi maalle ja tekisi keikkatyötä kaupungissa! Kaikki pitemmät vapaat saisi nauttia maaseudun rauhasta ja "perinteisestä" arjesta. Työasunnoksi kaupungista kimppakämppiä ja asuntoloita. Muistan heti että tätä on jo kokeiltu Suomen uudelleen rakentamisen aikana - silloin kun kaikilla oli työvelvollisuus sotakorvauksien vuoksi. 

Mutta entäpä jos ihmiset tekisivät tällaisen elämänmuutoksen ihan oma-aloitteisesti? 

PS. Ymmärrän kyllä että on olemassa ns. kaupunki-ihmisiä ja maaseudun ihmisiä. Minä olen sitä mieltä että on myös olemassa näitten sekoituksia ja kaikkea siltä väliltä.