maanantai, 18. kesäkuu 2018

pimeä paikka

Syvän aallonpohjan ja epätoivon asettuessa tasaiseksi syvänteeksi pelkään vain että edessäpäin on syvänne jota en vielä tiedä - oikea Mariaanien hauta.

Vieläkään ei ole mitään tietoa tuleeko päivärahaa vai evätäänkö se jonkin sellaisen muotoseikan vuoksi jota kukaan ei ole minulle neuvonut tai en ole itse sitä huomannut. Tilillä nyt 23,20€.

Kokemukseni mukaan jos asia on minulle väärin neuvottu kukaan ei ota siitä vastuuta, vaan virhe on kokonaan minun (mol.fi sivuston oma asioinnin yhden virhetäpin vuoksi työnhakuni keskeytyi muutamaksi päiväksi, lasku alkoi taas uudelleen eikä asiaa voi jälkikäteen korjata..).

Jos minun työnhakuani ei jostain syystä hyväksytä en saa myöskään sairaspäivärahaa.. että sillä tavalla. Luulen että tässä on se syvänne - paikka minne valokaan ei pääse.

perjantai, 15. kesäkuu 2018

perintöä odotellessa

Perunkirjoitukseen ryömi sellaisia mörköjä joita ei ole näkynyt vierellä vaikeina aikoina. Vaativat sen mitä laki lupaa ja sen saavatkin. 

Kyllähän tämä oli jo etukäteen tiedossa että riitaa haastetaan ja etsitään. Oletusarvona on että kusetetaan.

Ei ole siis enää mitään sisaruksia vaan lauma susia toisilleen. Luultavasti tämän ruljanssin jälkeen pyyhin numerot puhelimesta - kadotkoot ihmisjoukkoon minun puolestani - kuten ovat halunneetkin.

maanantai, 11. kesäkuu 2018

sataa sataa ropisee, pilipilipom, pilipilipom (Nalle Puh)

makaanjakulutanaikaasairaslomallatekemättömättyötympärilläjaruohokinkasvaa

tilillä9.20eikäpäivärahastatietoakaan

mutta

linnut laulavat kauniisti sateen alla

maa tuoksuu 

valo siivilöityy kauniisti ukkoskuuron alta

kuulostelen kesää

ajattelen että tämä täytyy tammikuun tuiskuilla muistaa

lauantai, 2. kesäkuu 2018

Yöllä

Huolet valvottaa.

Tässä talossa eletty elämä virtaa kuvina mielessä ja mielessä keinuu puntari useammankin vaihtoehdon välillä. 

Pidätän hengitystä ja odotan hetkeä jolloin on sukellettava tämänkin neulansilmän läpi. 

perjantai, 1. kesäkuu 2018

180/90

Paljon on vettä virrannut kotijärvessä sitten viime kirjoitukseni. Elämäni on myös muuttunut hivenen toisenlaiseksi:

Isän kuoleman jälkeen on ollut kaksi taloutta mitä pyörittää. Äiti on tarvinnut paljon apua ja mielellään autamme, mutta tekemisen taakkaa olisi vaikka jakaakin - muut sisarukset eivät ole korvaansa lotkauttaneet. 

Kesä tuo omat kiireensä maaseudun arkeen. Tulevaan talveen on valmistauduttava (lämmityspuun hankinta ensimmäisenä). 

Tekemisen murheet eivät ole ollee ainoat: huhtikuun alun työttömyys jatkuu eikä ensimmäistäkään päivärahaa ole vielä tilille virrannut. Tilin saldo näyttää 170 ja iso pino laskuja pöydällä. Maanantaina menen leikkaukseen ja vähintään kuukauden sairasloma tulossa..

Onko siis ihmekään että verenpaine (lääkityksestä huolimatta) näyttää 180/90..